Tämä viikonloppu on kyllä ollut mieltä ylentävä. Sukulaisia käymässä ja Manu sai perjantaina leikkikaverin. Aluksi vanharouva Manteli ei ollut kiinnostunut tenavasta, mutta kyllä sitä sitten lauantaina alkoi leikki sujumaan. Piti vähän katsoa, miten Mantelin hermot pysyivät aisoissa, kun Manu härnäsi yhdessä vaiheessa lähes taukoamatta. Tuli niitä kuviakin tikitettyä ihan mukavasti.

Manu oli kauhean kateellinen Mantelille, joka sai nukkua sängyssä. Manteli on usein ollut meillä kylässä ja on nukkunut aina vieressäni, mutta Manulla ei tätä oikeutta ole, vaan olemme sopineet, että koiraa ei sänkyyn oteta. Että voi reppanaa.

Myös marsu Manteli sai ulkoilla lauantaina, kun niin nätti ilma oli. Uuden häkin voimilla mentiin ja ihan hyvä, kun sellainen hankittiin, kun omin käsin tehty oli vähän... no... sellainen jännä.

Ai että miten mahtavaa olis ollu leikkiä pikku palleron kanssa. Mutta yrityksistä huolimatta Manteli-marsu ei innostunut ajatuksesta käydä hippasille, vaan kiireen vilkkaa mussutti ruohoa poskeen.

Sukulaisten mukana tuli myös 3v tyttö, jonka käsittelyssä Manu ei oikein pitänyt - tai marsu. Manteliin tyttönen on ihastunut ihan satasella, mutta valitettavasti tunne ei ole molemmin puoleinen :)

Siinä kaikki nyt tällä erää.