Mihin kaikki aika häviää? Syksy on jo pitkällä, kohta on talvi ja joulu! Vaikken ihan rakasta joulua, niin pidän siitä kuitenkin todella paljon. Luminietokset, vapaapäivät, pulkkamäet, kaakao, villasukat, sukulaiset, kirpeä pakkanen, tuhannet kynttilät, joulukoristeet ja pieni kipristely mahanpohjassa. Sitten alkaakin jo joulun jälkeen masentaa; mitähän sitä tekisi koko kylmän ja pikku hiljaa loskaisen kevään. Hate spring.

Noh, siirrytäänpä Manuun.

Manu on nyt pari päivää ollut huomionhakuinen, leikkisä ja tottelevainen herra :3 Pentukurssi alkoi kolme viikko sitten ja se on 2x viikko. Torstaina oli viimeksi ja meillä meni ihan brilliantisti! Ei me oikeestaan kokeiltu kuin maahan menoa, harjoiteltu jo opittuja asioita ja kokeiltu agilityn perusesteitä, kuten putkea, lankkua (joka oli vaan laitettu siihen maahan) ja hyppyesteiden välistä menoa. Siis ei hitsi miten se on kehittyny näiden parin viikon aikana! :) Luoksetulo on kyllä vieläkin kehittelyasteella, enkä hirveesti oo pitänyt vapaana, kun ei AINA jaksais menettää hermojaan (vaikkei pitäs). Ja äitikin on alottanu tirppojen ruokinnan, niin Manustahan on ihan tosi mahtavaa jahdata lenteleviä lintusia. Tulis jo talvi, niin tuokaan ei jaksais rämpiä lumessa lintujen perässä. 

Manulle on myös iskeny mörköikä ._____. Ihmisiä pelätään, koiria pelätään ja silti ollaan parhaita kavereita kun ne tulee lähemmäs. Varsinkin pimeellä se murisee vastaantulijoille ja saattaa myös perheenjäsenille, jos se ei heti tunnista. Hyvin ymmärrettävää, mutta äärimmäisen ärsyttävää, kun sitten ihmiset aattelee, että tää on joku hullu tappaja... Juuhjuuh, tommonen lepponen Mammanpoika.

Olin TETissä Lappeenrannassa eläinkaupassa pari viikkoa sitten. En tykännyt. Kaupan puolella oli kaksi myyjää, kun taas minä siivosin eläinten paskoja takahuoneessa ja yritin pitää ne häkkie sisäpuolella. Alkuviikosta oli ihan suloista, kun seitsemän hamsteripoikaa yrittää ulostautua pienestä luukusta, mutta loppuviikosta se alkoi vain ärsyttämään. Ihmiskontakteja kuuden tunnin päivinä ei juuri ollut, ainoastaan silloin jos kysyin, mitä seuraavaksi tekisin :S Olin ihan tyytyväinen, kun viikko oli ohi. Ja oli ikävä Manua, kun se ei voinut lähteä mukaan :/

Koirakontaktejakin on saatu. Eilen käytiin koirapuistossa ja tavattiin 1,5v lapinporokoira mukavine emäntineen :3 Siellä ne riehu sydämensä kyllyydestä. Sais vaan enemmän _kivoja_ kontakteja itteään isompien koirien kanssa, kun tuntuu niitä vähän kammoovan. Joko ne on liian rasavillejä (ihan kun Manu ei ihe olis, ihme DramaQueen) tai sitten ne ei voi sietää. Plääh. Jospa tää tästä.

Huomenna olis tulossa colliepoika, sen karvoja on niin ihana repiä :) Tuokaan ei vaan tajua lopettaa ajoissa! Onneks tää collie on ihekin pentu, niin jaksaa temmeltää.

Ei oo muuten ollu yhtään koiraa, jonka kanssa Manu olis tapellu. Ainoastaan se joko pelkää niitä, mutta ei oo yhellekään koiralle osottanu olevansa pomo tai mitään sinne päin. Meitin böbibää :)

Kuvia ei nyt ole, koska kone. Pahoittelen! Yritän myöhemmin saada jotain tähän.